Twyla

Kaikki alkoi 31.8. Twyla perusti oman laumansa vuorille. Monipuolinen maasto ja suhteellisen miellyttävä ympäristö. Suojaisaa, vettä sekä muuta tarpeellista. Kaikin puolin hyvät puitteet. Hänen kumppaninsa, Akela, ei ollut hänen mieleen. Hän tiesi, että jossain kohtaa hän luopuisi hänestä ja korvaisi hänet jollain toisella. Aika ei ollut vielä sopiva. Ensimmäinen pentue oli Twylalle epämiellyttävä kokemus, eikä hän osannut huolehtia omista pennuistaan. Boogey lopulta lähti ihan omasta tahdostaan, mutta Toran hän lähetti tietoisesti pois. Hän ansaitsi Twylan mielestä paremman elämän. Toinen pentue oli ihan erilainen kokemus ja hän oli ylpeä pennuistaan. Niistä hän aikoi huolehtia paremmin, muttei uskonut kenenkään olevan tarpeeksi hyvä johtamaan laumaa.

Vuorilla oli ollut pidemmän aikaa jo hyvin outo tunnelma. Metsässä oli näkynyt tavallista pelokkaampia susia. Tuuli oli paljon seesteisempi ja rikkoi tavallista tyyneyttä, jota vuorilla oli. Metsässä hän tapasi naarassuden etsimässä kumppaniaan. Tämä naaras vei hänet hurjaan seikkailuun. Se avasi maailman syvimpiä salaisuuksia. Seikkailulla oli palkkansa ja hän menetti 2 pentuaan. Se oli raskas taakka kantaa. Salaa Akelalta hän oli murtunut. Suru vei voiton ja hän lopulta päätyi häätämään Akelan laumastaan. Hän myönsi olevansa masentunut. Mutta uskoi, että ajan kanssa olemaan paremmassa iskussa. Hänen voimansa olivat olleet koetuksella viimeaikoina, mutta hän jaksoi siitä huolimatta hyvin.

Piristystä toisi uudet tulevat pentueet. Useampi lauman naaras oli raskaana ja laumassa oli suurta iloa. Aiemmin ei ollut näin isoa pentu kuumetta. Hän huomasi olevansa oman ikäisten kanssa. Hän huomasi, että oli häätänyt kaikki läheisimmätkin ystävänsä pois. Mutta hän uskoi hyvään tulevaisuuteen. Hän ei kokenut uhkaa ja osa häädöistä oli ollut paraksi laumalle. Metsästäjät saivat enemmän ruokaa kuin koskaan ennen. He nauttivat yhteistyötä ja se jos jokin piti Twylan tyytyväisenä. Talvesta oli selvitty paremmin kuin koskaan.